Villiyrttien lumoissa

Viime viikolla 21.6. järjestettiin Satakunnan alueen 4H-toimihenkilöiden virkistyspäivä Yläneellä Kuralan kartanotilalla. Päivän teemana oli "Villiyrttikurssi Yhdessä". Pääsimme siis tutustumaan luonnonyrttien keräämiseen ja niiden käyttöön ruoanlaitossa. Valmistimme yhdessä villiyrttimenun ja sen jälkeen pääsimme rentoutumaan savusaunaan ja kokeilemaan villiyrttihaudetta. 

Päivä alkoi Kuralan kartanotilan esittelykierroksella. Talon emäntä kertoi talon ja sen puutarhan historiasta. Tontille on aikoinaan istutettu paljon erilaisia puulajeja ja kasveja. Ehkä mielenkiintoisin oli loimaankoivu, jonka lehdet ovat erikoisen repaleiset. Pihalta löytyy mm. myös ruotsinpihlaja, saarneja, lumipalloheisi, siperianpihta, juhannus- ja alppiruusu sekä pieni kasvimaa. Läheisellä laitumella on myös hevosia. Kuralan kartanotila tarjoaa majoitusta, juhlatiloja ja elämyksiä ympäri vuoden. Lomakohteesta löytyy mm. savusauna. 

Esittelykierroksen jälkeen pääsimme tutustumaan villiyrtteihin Perinnepadan Päivi Lehtosen opastuksella. Hän on biologi ja ravintolakokki eli saimme parhaimman mahdollisen opastuksen! Yhdessä menimme keräämään yrttejä ja kasveja luonnosta. Päivi kertoi samalla mitä tietyistä kasveista voi kotona valmistaa ja millä tavalla. Hän kertoi myös mitä kasveja ei kannata tai ei saa käyttää myrkyllisyyden vuoksi. Kerättyämme tarpeeksi aineksia menuamme varten palasimme mökkiin ja aloitimme ruoanlaiton. 

Olen aina käyttänyt luonnonmarjoja leivonnassa ja ruoanlaitossa, mutta villiyrttejä hieman vähemmän. Kiinnostus villiyrtteihin kasvoi kuitenkin vuonna 2011 avopuolisoni aloittaessa luonto-ohjaajan opinnot. Pari viime vuotta villiyrttejä on enemmänkin tullut kerättyä lemmikkikanillemme. Yläneen villiyrttikurssilla menuumme kuului villiyrttisalaatti, nokkos-hernerieskat, suolaheinämajoneesi, ryynimakkaraa sekä raparperi-mustaherukanlehtijuomaa. Kaikki yrtit ja kasvit pestää hyvin vedellä ennen käyttöä. 

Villiyrttisalaatti sisälsi tavallisen friseesalaatin, kurkun ja fetajuuston lisäksi maitohorsman lehtiä, vuohenputkea ja ketunleipää. Maitohorsmaa voi käyttää tuoresalaatteihin, keittoihin, muhennoksiin sekä yrttijuomiin. Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää myös keitettyinä parsan tapaan. Vuohenputki käy mausteeksi, tuoresalaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Ketunleipä eli käenkaali on erinomainen myöskin tuoresalaatteihin, keittojen pinnalle tai koristeeksi erilaisiin ruokiin. Ketunleivässä on sitrusmainen, pirteä maku ja sen takia käytimme sitä suolaheinän kanssa myös majoneesiin. Suolaheinästä käytetään lehdet ja ne maistuvat hieman suolaiselta. Niitä voidaan myöskin hyödyntää raakasalaateissa tai keitoissa mausteena. Suolaheinä kuin myös ketunleipä sopivat hyvin kalan kanssa käytettäväksi. Kumpikin sisältää oksaalihappoa eli niitä ei saa käyttää liikaa. 

Rieskoihin keräsimme nokkosta. Ennen käyttöä nokkonen pitää ryöpätä kiehuvassa vedessä noin parin minuutin ajan, jotta se ei enää pistäisi. Nokkonen yhdistettiin herneiden, suolan ja veden kanssa, ja seokseen lisättiin ohra- ja vehnäjauhoja. Taikinan pitää olla melko kiinteää, jotta siitä on helppo muotoilla rieskoja käsin. Rieskat paistetaan kuumalla muurikalla ilman rasvaa tai öljyä. Raparperi-mustaherukanlehtijuoma oli raikas lisä menuumme. Mustaherukan lehtiä voidaan käyttää raakasalaatteihin, yrttijuomaksi, mausteeksi, kurkkujen säilöntään ja siman valmistukseen. Yrttihaude sisälsi mm. juhannusruusua, puna-apilaa ja poimulehteä. Poimulehdellä tiedetään olevan iholle turvotusta laskevia ominaisuuksia. Juhannusruusu sen sijaan pehmentää ihoa. Poimulehteä voidaan käyttää myös ruoanlaitossa salaateissa, keitoissa, muhennoksissa ja yrttijuomissa. Puna-apilan kukintoja voi käyttää myös yrttijuomaksi, jauhettuina ja myös tuoreina keittoihin ja leivän tekoon. Lehtiä voi käyttää myös salaatteihin, yrttisilppuun, keittoihin ja leipään. Valkoapilaa käytetään samoilla tavoilla. 

Lounaan jälkeen pääsimme testaamaan savusaunan löylyjä ja samalla villiyrttihaudetta. Osa uskaltautui myös uimaan Yläneenjokeen. Vesi oli vielä kylmää, mutta virkisti kummasti. Olipas hieno päivä yhdessä tekemisen merkeissä! :)


Teksti: Essi Huhtamäki, Porin 4H-yhdistyksen toiminnanohjaaja
Kuvat: Essi Huhtamäki ja Päivi Kiviranta

-

Minut haastettiin tutustumaan villiyrtteihin - olihan vastikään Satakunnan 4H-toimijoilla villiyrttipäivä, johon en itse kuitenkaan osallistunut.

Olin lomatunnelmissa vanhemmillani Loimaan Mellilässä, nauttimaan raikkaasta ja osin sateisesta juhannussäästä. Äitini on kouluttautunut puutarhuriksi, joten parempaa seuraa villiyrttien bongaukselle voi hakea. 

Sitä ei usein tule ajateltua, kuinka paljon käyttökelpoisia yrttejä on saatavilla jo aivan lyhyen kävelymatkan varrella. Usein lapsena tuollaiset rehut ovat vain olleet tien tukkeena. Siinä ovat horsmat ja piharatamot saaneet kovaa kohtelua, kun penska jyrää maat ja mannut. Tällä hetkellä olen enemmänkin äimän käkenä, että horsmaa oikeasti käytettäisiin parsan korvikkeena? 

Ensimmäisen villiyrttini kohtasin jo pihamaalla, kun siistityn pensasaidan alta pilkottaa yksinäinen nokkonen. Tämä viheliäisesti poltteleva päivänpilaaja on kuitenkin villiyrtti parhaimmillaan sen käyttömahdollisuuksien takia. Kaikessa ruokaisuudessaan se on verrattavissa pinaattiin. Mitäpä jos joskus tekisi pinaattikeiton sijaan nokkoskeiton? Nokkonen olisi etevä myös rohdoskäytössä ja vaikkapa tuholaistorjunnassa. 

Nokkonen

Poistuessamme siistityltä pihapiiriltämme matkasimme oikeaan luonnon supermarkettiin. Pienen metsäalueen reunalla sijaitsee leikkaamaton niitty, johon on kerääntynyt todellinen villiyrttiesiintymä. Keräsin seuraavaan muutaman matkan varrella esiintyneen tutun villiyrtin ja avaan niiden käyttömahdollisuuksia. On tärkeää, että hyödyntää vain niitä yrttejä, joiden käyttötarkoituksen tietää varmaksi. 

Horsma ei ollut vielä kukassaan, mutta se ei estä maitohorsman käyttöä - pikemminkin päinvastoin. Nuoret aukeamattomat lehdet käyvät sellaisenaan salaattina, versot ovat parsan kaltaista herkkua ja vielä nuputkin käyvät lisäkkeeksi salaattiin ja koristeluun. 

Maitohorsma

Siankärsämöä voi käyttää nuorien lehtien osalta keittoihin ja muhennoksiin, mutta enemminkin rohtona se on täyttä tavaraa. Ravintopitoisuudesta kertoo se, että siankärsämössä on mangaania ja magnesiumia seitsenkertainen määrä verrattuna viljely-yrtti persiljaan. Ajatella! 

Siankärsämö

Piharatamon nuoret lehdet käyvät samoihin tarkoituksiin kuin pinaatti. Suuretkin lehdet täydentävät keiton makua. Piharatamon siemeniä voi käyttää leivonnassa keliaatikotkin. Pitkin historiaa piharatamo on tunnettu haavayrttinä sen parantavien vaikutusten ansiosta.

Piharatamo

Puna-apilan lehdet ovat hyvinkin ruokaisia suoraan salaattikäyttöön - tai miksei jopa leivän päälle? Kukkiakin hyödynnetään esimerkiksi teen valmistuksessa, tai katoaikana kukat toimivat jopa leivänvalmistuksessa. 

Puna-apila

Poimulehden lehtiä on käytetty teeksi uutettuna parantamaan monenlaisia sisäisiä vaivoja alkaen mahataudista. Teiden ystävälle todellinen hifistelytuote, kunhan vain menee poimimaan luonnon omasta yrttitarhasta! 

Poimulehti

Voikukka on yksi yleisimmistä rikkaruohoista, mutta kuinka monikäyttöinen se onkaan! Nuoret lehdet etenkin varjossa kasvaneina käyvät salaattina, ja kukkanuputkin voi kiehautuksen jälkeen hyödyntää salaattiin tai miksei vaikkapa simantekoon. 

Voikukka

Haastan teidät muutkin tutustumaan villiyrtteihin. Millaisia villiyrttejä teidän lähiympäristöstänne löytyy? 


Teksti ja kuvat: Karri Kauppila, Porin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja